Opiskelijavaikuttamista?

Opiskelijavaikuttaminen nojaa näennäiseen kahtia jakoon aktiivisten ja passiivisten opiskelijoiden välillä. Yhtäältä on niitä opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamaan: he ovat ylioppilaskunnan järjestöaktiiveja,  edareita, hallinnonopiskelijaedustajia. Toisaalta on niitä opiskelijoita, joiden suhde omaan ainejärjestöönsä jää bileissä käymiseen ja joille tasakolmikannan mureneminen tai säilyminen ei merkitse mitään. Näitä passiivisia opiskelijoita pyritään innostamaan äänestämään edustajistovaaleissa sillä, että äänestämällä saa ilmaisen pullan ja kahvin. 

Opiskelijavaikuttamiseen liittyy ajatus siitä, että suurin osa opiskelijoista on passiivisia: heitä ei kiinnosta vaikuttaminen, he eivät ole hakeutuneet vaikutuspaikoille, he eivät äänestä edustajistovaaleissa, he eivät ole kiinnostuneet ottamaan kantaa hallinnon sisäisiin kysymyksiin. Sen takia vaikutuspaikat jaetaan aktiivisten opiskelijoiden kesken, jotka voivat sitten ajaa kaikkien opiskelijoiden etua. Avointa keskustelua ei ole tarpeen synnyttää hallinnon sisäisistä asioista, koska suurinta osaa ei kuitenkaan kiinnosta.

Minusta tämä ajattelutapa on tosi syvällä Helsingin yliopiston opiskelijavaikuttamiskulttuurissa ja ylioppilaskunnassa. Se määrittää toimintakulttuuriamme. Sen sijaan, että asioita pyrittäisiin tuomaan laajaan keskusteluun, ne kaatuvat yksittäisten opiskelijaedustajien harteille tai jäävät Hyyn edustajiston sisälle, edustuksellisen järjestelmän sisäisiksi keskusteluiksi.

Minun mielestäni koko jako passiiviisiin ja aktiivisiin opiskelijoihin on näennäinen. Kyse ei ole opiskelijoiden passiivisuudesta vaan siitä, että olemassa olevat vaikutuskanavat ovat passivoivia. Ne tavoittavat vain pienen osan opiskelijoista ja niiden yhteys opiskelijoiden konkreettiseen kokemukseen ja arkeen on etäinen. Miksi opiskelijoiden pitäisi olla kiinnostuneita taistelemaan tasakolmikannan puolesta, kun on ylipäänsä epäselvää, kuuluuko opiskelijoiden ääni hallinnossa ja miten hallinnossa päätetyt asiat vaikuttavat opiskelijan arkeen? Opiskelijoiden ja heitä edustavien vaikutuselinten, niin ylioppilaskunnan kuin hallinnon opiskelijaedustuksen, välillä on kuilu, jonka voi ylittää vain luomalla uusia vaikuttamisen väyliä ja tuomalla tehtävän päätöksenteon opiskelijoiden ulottuviin. Tekeillä olevat päätökset ja niihin vaikuttaminen on tehtävä konkreettiseksi.

Outoa minusta on se, että minkä takia Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on niin byrokraattinen ja tiukan edustuksellinen.  Hyy ikään kuin edustaa edustuksellista ja kurillista valtiodemokratiaa pienoiskoossa. Mutta voitaisiin myös mennä toiseen suuntaan. Hyyn mittakaavassa luulisi olevan helppoa kokeilla erilaisia suoran vaikuttamisen ja lähidemokratian muotoja. Demokratiaa, johon voisi jokainen opiskelija osallistua. Ei pelkästään äänestyslippuja täyttämällä vaan keskustelemalla, toimimalla, tekemällä aloitteita, ideoimalla.  

Viime keväänä Opiskelijatoiminta (ei Hyy) sai opiskelijat mobilisoitua vastustamaan yliopistolakia. Opiskelijatoiminta sai opiskelijat kiinnostumaan ottamaan selvää yliopistolaista ja toimimaan vaikuttaakseen siihen. Yliopistolaki itsessään on abstrakti ja nyt kun se on hyväksytty, on vaikea hahmottaa, miten se todella vaikuttaa opiskelijan arkeen. Kuitenkin Opiskelijatoiminta kykeni tuomaan yliopistolain avoimeen keskusteluun ja luomalla uusia vaikuttamisen tapoja Opiskelijatoiminta pystyi osallistamaan sellaisiakin opiskelijoita, joita olemassa olevat vaikuttamisen keinot eivät saavuttaneet.

Opiskelijatoiminnan vahvuus on ruohonjuuritasolta lähtevä suora toiminta. Suora toiminta on konkreettisempaa kuin edustuksellinen vaikuttaminen ja se on konkreettista yhdessä tekemistä ja vaikuttamista. Mielenosoitukset ja valtaukset ovat olleet suoran toiminnan vaikuttamisen keinoja, joiden organisointiin ja tekemiseen on pystynyt osallistumaan välittömämmin kuin mihinkään edustuksellisen järjestelmän vaikutuskeinoihin. Suoran toiminnan kautta Opiskelijatoiminta on pystynyt politisoimaan tänä syksynä opiskelijoiden ja muiden pienituloisten asuntotilannetta ja luomaan uudenlaista poliittista keskustelua asumisesta.

Ylioppilaskuntaan pitäisi myös luoda suoran vaikuttamisen ja avoimen poliittisen keskustelun tiloja. Ylioppilaskunnan pitäisi pystyä käymään avointa  ja osallistavaa keskustelua opiskelijoiden elämään konkreettisesti vaikuttavista asioista:  esimerkiksi toimeentulosta, asumisesta, opintojen rajauksesta ja tutkintoaikatauluista. Opiskelijoiden täytyisi voida vaikuttaa suoraan itseään koskeviin konkreettisiin kysymyksiin. Esimerkiksi sen sijaan, että valta Unicafeista on kokonaan Hyy yhtymällä ja jonkinlaisilla edustuksellisilla toimikunnilla, pitäisi luoda keinoja kaikille opiskelijoille osallistua päättämään siitä, minkälaista ruokaa Unicafeissa tarjotaan, kuinka kauan ne ovat auki ja millä periaatteilla toimivat. Voisi olla avoimia keskustelutilaisuuksia, aloitteentekomahdollisuuksia, jossa Unicafeen käyttäjät voisivat itse ilmaista, mitä haluavat. Ei mitään asiakastyytyväisyysselvityksiä ja palautelappuja, vaan suoraa vaikuttamista. Ylioppilaskunta ja sen tilat ovat meidän: miksei niitä voisi myös ottaa haltuun?

Myös yliopistolle täytyy luoda suoran vaikuttamisen ja osallistumisen tiloja. Opiskelijat muodostavat yliopistoyhteisöstä enemmistön, silti meidän vaikutusmahdollisuutemme yliopiston kehitykseen ovat kaikkein pienimmät. Tuntuu, että opiskelijoiden kokemukset yliopistosta  jätetään huomiotta tai marginalisoidaan opetuksen ja tutkintojen suunnittelussa ja yliopistoa uudistaessa.  Eikö vihdoin olisi aika muuttaa toimintakulttuuria ja vaatia sanavaltaa? Ei riitä, että saadaan muutama opiskelijaedustaja suurlaitosten hallintoon vaan täytyy löytyä avointa keskustelua ja uusia vaikuttamisen väyliä,  joissa opiskelijat saavat äänensä kuuluviin omilla ehdoillaan. Me olemme osa yliopistoa, me voimme myös vaatia oman osamme sen päätöksenteosta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s