Syrjäytymisen kuvastoista

IMG_1888

Perinteinen syrjäytynyt subjekti on joko nuori mies, joka syrjäytyy koulutuksesta tai koulutuksessa, tai keski-ikäinen mies, joka syrjäytyy palkkatyöstä tai/ja heteroseksuaalisesta parisuhteesta. Kun puolueet haluavat nostaa syrjäytyneiden ääntä esiin, puhutaan yleensä näistä perinteisen syrjäytymiskuvaston mallikuvista. Näiden ihmisten ääniä puolueet lähtevät etsimään lähiöistä, näiden ihmisten ääniin Perussuomalaiset pyrkii vetoamaan. Tietenkin miesten syrjäytyminen on vakava ongelma, enkä väitä että ongelmaa liioiteltaisiin. Keskustelua syrjäytymisestä hallitsee kuitenkin ajatus yhteiskunnallisesta toimijasta, tuottavasta ja menestyvästä työssä käyvästä subjektista, joka asetetaan syrjäytyneen subjektin vastakohdaksi. Sellaiset subjektit, jotka eivät alun alkaenkaan ole voineet sopia menestyvän ja tuottavan subjektin kuvaan, eivät myöskään voi syrjäytyä.

Se näkyy minusta kiinnostavasti keskustelussa maahanmuuttajien syrjäytymisestä. Keskustelussa maahanmuuttajien syrjäytymisestä nousee esiin jatkuvasti idea kotouttamisesta ja työllistämisestä. Syrjäytynyt maahanmuuttaja on aina potentiaalinen tuottava työntekijä, joka paikkaisi työvoimapulaa, tekisi sellaiset työt, joita muut eivät halua tehdä. Syrjäytyneen maahanmuuttajan vastakohta on sopeutunut työläinen. Maahanmuuttajille on jo valmiiksi asetettu paikka yhteiskunnassa ja vain siinä suhteessa he voivat olla syrjäytyneitä.

Syrjäytynyt subjekti on aina potentiaalisesti työkykyinen. Syrjäytyä voi vain, jos on jo jossakin tuottavassa ja yhteiskunnallisesti hyväksytyssä asemassa. Syrjäytymiskeskustelusta puuttuvat subjektit, jotka jo lähtökohtaisesti ovat tuottavan yhteiskunnan marginaaliin asettamia. Syrjäytymiskeskustelu ei koskaan lähde yksilön itsensä tarpeista tai yksilön omasta kokemuksesta. Tässä keskustelussa syrjäytynyt näyttäytyy passiivisena ja hänet täytyy kuntouttaa yhteiskuntaan, tehdä työkykyiseksi ja työllistää. Hänet aktivoidaan vaan suhteessa järjestelmän tarpeisiin. Hänelle annetaan ääni vain, jotta hän tulisi takaisin osaksi järjestelmää, vahvistaisi järjestelmän legitimiteettiä.

Syrjäytymiskeskustelun kautta ei voi saada ikinä kaikkien järjestelmästä unohtuneiden ääniä kuuluviin. Sen sijaan, että puhuttaisiin syrjäytymisen kustannuksista, pitäisi puhua ihmisten omista tarpeista, antaa tilaa vaimennettujen äänille heidän omilla ehdoillaan. Eikä ihmisen arvoa pitäisi sitoa työhön. Sen sijaan että puhutaan työttömien työllistämisen välttämättömyydestä,  pitäisi etsiä yhteiskuntaa, jossa työ ei ole yhteiskunnallisen statuksen määrittäjä. Sen sijaan, että mietittäisiin erilaisia keinoja luoda tukia, jotka kannustaisivat ihmisiä töihin, meidän täytyy vaatia vastikkeetonta elämiseen riittävää perustuloa, jonka jokainen saisi riippumatta siitä, tekeekö töitä vai ei. Jokaisen asuminen ja toimeentulo täytyy turvata riippumatta siitä, onko hän yhteiskunnan näkökulmasta ”tuottava yksilö”. Miksi meidän pitäisi alistua kapitalistiseen järjestelmään, jossa palkkatyö mittaa arvomme ja määrittää identiteettimme? Jotta vasemmisto aidosti voisi uudistua, sen täytyisi päästää irti työväen eduista. Vasemmiston täytyisi taistella kaikkien niiden puolesta, joiden elämä alistetaan tuottavuuden logiikalle ja toimeentulo on epävarmaa.

Ylipäätään meidän täytyy luoda keskustelua, jossa kaikki sukupuolet, seksuaalisuudet,  kulttuuriset ja etniset identiteetit, luokkaidentiteetit, lapset, vammaiset ja vanhukset, kaikki marginaaliin painetut subjektit saisivat äänensä kuuluviin ilman, että heitä peilattaisiin johonkin kapitalistisen yhteiskunnan mallisubjektiin. Täytyy luoda keskustelua, jossa keskiössä olisivat meidän omat tarpeemme eikä järjestelmän tarve luoda valmiiksi annettuihin muotteihin ja rakenteisiin sopeutuvia ”kunnon kansalaisia”.

Mainokset

2 responses to “Syrjäytymisen kuvastoista

  1. George Orwell hieman vähemmän tunnetussa kirjassaan ”Puilla paljailla Pariisissa ja Lontoossa” kuvaa 1930-luvun köyhällistön, aikansa syrjäytyneiden elämää Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Eräässä kohdassa kirjan kertoja-päähenkilö pohtii, miksi Lontoon kulkureissa on niin vähän naisia? Kertoja päättelee, että nainen löytää aina miehen elättäjäksi.

    Ehkä naisten syrjäytyminen ei nouse keskusteluun kuten miesten, koska biopolitiikassa nainen tai naisen keho nähdään lisäarvoa tuottavana, vaikka se ei olisi varsinaisesti työssä. Vaikka onneksi ei enää eletä 30-lukua, miehen ja naisen syrjäytymisellä tarkoitetaan eri asioita, ja siksi tilastoissa on yhä enemmän syrjäytyneitä miehiä.

    Mitä perustulokeskusteluun tulee, paradoksaalista kyllä, käsitteen keksinyt Milton Friedman käytti sitä ratkaisuna töihin pakottamiseen, eikä töistä vapauttamiseen. Hänen teoriassaan perustulo olisi jäänyt käytännössä niin pieneksi, että perustuloa saavan olisi lisäksi ansaittava palkkatuloja. Koska perustulosta olisi tullut eräänlainen palkan jatke, niin matalapalkkoja olisi voitu alentaa, mistä hyödyn olisivat korjanneet lopulta yritykset. Perustulo Friedmanin ehdotuksessa ei siis olisi poistanut prekariaattia.

    • Kiitos hyvistä näkökulmista! Totta, perustulokeskustelussa täytyy olla tarkkana siinä, mitä perustulolla tarkoittaa. Niin kuin sanoitkin perustulosta voi myös puhua töihin kannustavana ja palkkoja madaltavana. Tämä perustulokeskustelu ei ole millään tavalla kiinnostavaa eikä aseta nykyisen markkinatalouden työvoimaa riistäviä rakenteita mitenkään kyseenalaiseksi. Minua kiinnostaa puhua perustulosta siinä mielessä, kun siitä on puhuttu prekariaattikeskusteluissa. Selkeä esitys tästä löytyy Anna-Reetta Korhosen, Jukka Peltokosken ja Miika Saukkosen ”Paskaduunista barrikadille” -pamfletista. Tässä keskustelussa perustulo olisi riittävä elämiseen ja mahdollistaisi näin myös kieltäymisen työstä. Vasta tällainen riittävä perustulo takaisi työntekijöille aidon neuvotteluaseman työnantajaa vastaan, kun työntekijä ei enää olisi riippuvainen palkkatyöstään ja hänen ei tarvitsisi suostua mihin tahansa työehtoihin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s